sunnuntai 9. kesäkuuta 2024

Dinosauruksennahan kuoriminen

Kyllä, minä pääsin perille,
lopulta saatoin sanoa, että rakastan
ja luopumistahan olenkin harjoitellut lapsesta saakka.

Se oli raskas ovi avata,
avaaminen kesti yli neljä vuosikymmentä,
mutta se onnistui lopulta.
Ehkä en sulje sitä enää koskaan,
jos sydän on karaistunut jo kestämään.

Kauan sitten päätin etsiä,
kunnes löydän.
Päätin tulla isoksi ja leveäksi ja korkeaksi
ja minä tein paljon etsimistöitä.
Yritin monta kertaa
ja aina jalat lipesivät ennen päämäärää
ja jäin puolitiehen.

Nyt mietin,
vieläkö minulla on aikaa
kuoria yksi nahka.

Vieläko uudet ihot kasvavat?
Vieläkö joku tunnistaa lajini?
Vieläkö voin hetken räpistellä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti