torstai 31. lokakuuta 2019

Riittävän voimakas

Niin he yrittivät kasata painoja sanojensa päälle,
jotteivat ne lentäisi pois

Mutta sanat olivat niin kevyitä,
että puhallus vain ja pois
kuin lupaus

Lukot sulkivat sanoja vankilaan,
jossa suljetunpaikankammoiset kyyristelivät

Sattuipa kerran, että sydän pysähtyi,
avasi kielen
ilman sanoja,
ilmiöt tippuivat yksi kerrallaan kolisten metallinkeräykseen

Se mystinen lanka, jota aina seurataan,
ne herkkupalat polulla, jotka johdattavat,
energiatehokkaisiin hillittyihin koteihin,
se liukeni

ja jokin vahva
sytytti pullistelevan kellon palamaan,
räjäytti jokaisen muistutuksen
muistutusten kiitoradalle kysymään kuulta ja Elon Muskilta
vieläkö kadonneet voi kerätä kokoon ja kierrättää

Elon ja kello vastasivat:
Kaikkea voi,
koska sinä palat,
kaikkea voi kierrättää,
erityisesti sitä, mikä jää sinun ihollesi,
kun sanat jo taittuivat ja sinä jäit.
Sinä ulotuit korkeammalle kuin yksikään niistä.

Varjo

Ja yhtäkkiä minusta tuli vahva.
Puutteet, monet puutteet
muuttuivat vahvuuksiksi.

Käsitykseni johtajuudesta muuttui:
Arvot jonossa lippuluukulla.

Partisaanien festivaalit:
Ja lensin asiantuntijuuden taivaassa
vahvana ja osaavana,
puhuin enkelten kieliä,
enkä ollut enää huonompi muita.

Mikään muu ei auta kuin totuus.

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Toivo

Kurotan kohti menneisyyttä,
joka loikkaa tulevaan.
Pohja putoaa
olemme siellä, missä kukaan ei nuku.

Avaan kaivon ja sen pohjasta
katsoo kuu,
joka harppaa ja nielaisee kaiken, 
mikä kykenee tuntemaan.

Hulluus:
Hyvä kohtaa hyvän
ja polaarit ahmaisevat toisensa,
uppoavat toistensa vesiin,
aika pahoinpitelee kohtaajat

Joku syntyy,
syntyy kivuliaasti syntyy kaiken aikaa
ja nauraa kuollessaan yhä uudestaan

Taivaan laki tiputtaa terälehtiään,
turhaan.
Meistä tulee viisaita huomataksemme,
että koko maailma on hullu
ja logiikaton.

Erotamme hyvin kaukaa hiljaistakin hiljaisemman
äänen

Sydän on painava
ja vajoaa läpi vuosisatojen