Minulla on aikaa huomenna
pukeutua ihooni.
Hetken lainaan toisen ihoa,
yritän pysytellä pinnalla,
miltei hukun joka hetki.
Hengitän vähän,
joka kolmannen hengenvedon
ja jossain syntyy Ruusu.
Kyyneleet yrittävät syntyä
ja sydän kuulee laulun toisen sydämestä,
olen ilmaa vain.
Jaksan,
he voivat voittaa rauhassa,
minä jään
ja toiset jatkuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti