Vintin uumenista,
kapioarkkujen takaa,
lukituista tasapainoista,
vaakakupeissa keikkuen burleskin huiput ja metsän vihreys
sielu tanssi esiin ensin salaisina hymyinä,
lopulta saaden ulkoisen tanssin muodon.
Ehkä urakka tasoitti tytön, joka tiesi liikaa,
tai sitten se vain värjäsi taivaanrannan ja syvensi vedet.
Villiviini ja kärhö viinitarhan rappauksissa
hieman syövät seinustaa, ei liikaa,
ja lahjahelminauhan joka helmi on hieman eri värinen,
vaikka ensin näyttäisi helmenvaalealta.
Katseen pinta on peilityyni
- vain jos katsoo oikein tarkasti,
voisi luulla, että kävi ukonilma ja purppuraa -
joka salamannopeasti katoaa
kuin kettu metsään.
*Jaanalle syntymäpäivänä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti