Se oli hyvin vanha mökki
ja mökissä yksinäinen mies.
Mies mietti minimalistisia ajatuksia;
mikä varmasti piti yhden asian ojennuksessa;
siivottavaakin oli vähemmän.
Kävin mökissä ja haistelin entisten kirjojen sivuja
ne oli luettu kannesta kanteen
ja yksi kerrallaan poltettu suuressa vuolukiviuunissa,
jolla hän lämmitti mökkiä.
Me sanoimme, että hän voisi sitä lämmittää myös valkealla,
koska tulen tanssista on loputon seura.
Kirjat olivat loppuneet jo ajat sitten,
mutta sitten muutaman tujauksen jälkeen hän alkoi lukea niitä takautuvasti.
Hän kirjoitti kirjan sivuja yksi kerrallaan uusiksi
selitti ihmisiä mielessään,
loi heille uudet identiteetit ja elämät ja viat
ja ryhtyi soittelemaan heille.
Se oli valtava urakka,
luoda koko maailmankirjallisuus uusiksi,
sillä hän oli paljon lukenut mies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti