Beta

Jostakin syystä kiipesin aina puun latvaan
korkeimmalle oksalle
ja se oli usein heikko,
mutta sieltä näki kauas.

Jostakin syystä
halusin valmistaa jotakin,
joka ei ollut makaronilaatikkoa,
eikä perunaa
ja usein valmistusprosessi oli minulle
liian vaikea,
koska en ollut hyvä kokki
ja unohdin perunoistakin suolan
ja poltin kananmunat pohjaan.

Ken asettaa tavoitetasokseen
taivaanrannan,
se maalaa.

Salaisuus

Rikon sen,
jos annan sille sanat.
Se on kaiken tuolla puolen,
hiljaa,
sanaton,
ajan tuolla puolen,
sitä ei ole

ja se kattaa kaiken,
se on enemmän,
kuin mikään
se on valo,
joka miltei avautuu

Älä kysy.

Erakko

Niitä täytyy muistaa kastella,
luvata lannoitetta,
peittää,
puhaltaa,
harventaa,
muokata.

Niille pitää muistaa puhua,
hymyillä,
sanoa sanoja.

Ja olen vihainen,
koska ne antavat vain niinä helteisinä päivinä,
jolloin niillä on liikaa kuumuutta,
enkä ole vihainen,
koska en halua,
mitään.

Kirja on luopunut minusta

Kirja on luopunut minusta.
Sanat sivuiltani juoksevat luoksesi,
pois,
yritän lukea yhä uudestaan,
nostaa lukemisen tasoa,
intensiteettiä.

Yritän lukea edes yhden sanan,
mutta sivu tyhjenee.

Kirja on luopunut minusta,
ja minä en täyty.

Yltäkylläisyys

Jokaisen hetken reunassa
roikkuu yön aavistus
- onnelliset hetket pelottavat minut kuoliaaksi
ja kuolen joka kerta,
koska ne pitää tappaa,
yksi tai kaksi kerrallaan.

Se on toisen tulevaisuus,
tietämätön,
haaveiden täyttymyksen odotus,
tulevan melkein tavoittaminen.

Mitä ihminen itse tarvitsee?
Ei mitään,
ehkä hetken tai kaksi
- ja siinä kaikki.

Tule jo yö,
pimeän nälkä yltyy
hetkien yltäkylläisyydessä.

Toinen

Ei se ole minun syyni,
että minun vaatteeni olivat väärät,
ihonväri,
tavat,
kaikki.

En osannut pitää tiskipöytää puhtaana,
en tehdä tuoretta leipää,
en osannut pitää lasta hiljaisena,
enkä tyytyä arkeen.

Rakastettavat ovat toisaalla

He jotka minulle puhuivat rakkaudesta,

halusivat jotain itselleen.

Minä ymmärrän sen toisin,

se on epäitsekkyyttä.

Minä en en suosittele itseäni kenellekään,

ne ovat muut, joita suositellaan. 

En soisi itseäni kenellekään,

kukaan ei ansaitse minua,

en tee ketään onnelliseksi.

Rakastettavat ovat toisaalla,

ei täällä,

ne jotka onnellistavat läsnäolollaan.

Olen toinen